Kirjan Norsunlapsi ja muita satuja kansi, kirjoittanut Rudyard Kipling

Norsunlapsi ja muita satuja englanniksi

Just So StoriesRudyard Kipling

alkuperäinenC1.1

Desimaali näyttää, mihin kohtaan tasoa kirja sijoittuu: C1.0 on tason C1 alku, C1.9 on lähellä tasoa C2

Brittienglanti · edvardiaaninen kausi · 1902tyylilajiSatutunnelmaHauskaLapsuusLuontoäänikirja

Kokoelma satuja siitä, miten eläimet saivat nykyisen ulkomuotonsa silloin, kun maailma oli vielä uusi.

Kirja koostuu kahdestatoista itsenäisestä sadusta, jotka voi lukea missä järjestyksessä tahansa. Suurin osa tarinoista kertoo yksittäisistä eläimistä, mutta loppupuolella mukana on myös kolme tarinaa kivikauden ihmisperheestä ja aakkosten keksimisestä. Jokaisen sadun perässä on lyhyt runo, joka tiivistää tarinan teeman. Kieli on leikkisää ja rytmikästä, sillä kertoja puhuttelee lukijaa suoraan ja toistaa samoja lauseita kappaleesta toiseen.

Pidät tästä, jos

Pidät lyhyistä, itsenäisistä tarinoista pitkän juonen sijaan
Nautit rytmikkäästä kielestä ja ääneen luetun sadun tunnelmasta
Haluat kevyttä ja hyväntuulista luettavaa

Et pidä tästä, jos

Jatkuva toisto ja lapsenomainen lässytys voivat alkaa ärsyttää
Juonet ovat yksinkertaisia ja noudattavat usein samaa kaavaa
Kiplingin itse keksimät sanat ja leikkikieli vaativat totuttelua
Jokaisen sadun lopussa olevat runot ovat kielellisesti haastavampia kuin itse tarinat

Millainen kirja “Norsunlapsi ja muita satuja” on

Versiot kirjasta “Norsunlapsi ja muita satuja” englanniksi: B1

Sama kirja mukautettuna tasolle, jota luet pysähtymättä

tasoA1–A2B1–B2C1–C2sivujaäänikirja

C1.180 %13 %0 % 4 340 16,8122Alkuperäinen · Kirjailijan teksti · edvardiaaninen englanti

B1.484 %13 %0 % 3 200 8,2126Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitus

Alkuperäinen · Kirjailijan teksti · edvardiaaninen englantiC1.1A1–A280 %B1–B213 %C1–C20 %eri sanoja 4 340virkkeessä 16,8122sivua4tuntia

Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitusB1.4A1–A284 %B1–B213 %C1–C20 %eri sanoja 3 200virkkeessä 8,2126sivua~2,5tuntia

Desimaali näyttää, mihin kohtaan tasoa kirja sijoittuu: C1.0 on tason C1 alku, C1.9 on lähellä tasoa C2

Sanavarasto tasoittain

A1 70%
A2 14%
B1 7%
B2 6%
ei sanakirjassa 1%

Tietoa tästä painoksesta B1.4

This edition is at level B1.4. You can read a full book with a little help. You get every event and person and line of talk. Old sentences had 18.9 words on average. New sentences have 8.3 words on average. Hard words at B2 and above fell from 6.2 percent to 2.4 percent. Rare words are in round brackets where they first appear. You can read it in about five hours. NewGen Books adapted this edition with the help of AI.

About the level

This edition is B1.4 on the NewGen Books scale (version 1.2) and the original C1.1; both are measured from the text itself. On the Flesch–Kincaid formula's US school scale the edition reads at grade 2 and the original at grade 7. In the CEFR's words, a B1 reader “can follow the plot of stories, simple novels and comics with a clear linear storyline and high frequency everyday language, given regular use of a dictionary.”

Mukautus 0.3.3 · 21.10.2026

Näyte kirjasta “Norsunlapsi ja muita satuja” englanniksi

Yksi katkelma sellaisena kuin kukin versio sen esittää.

Napauta mitä tahansa sanaa – näytämme käännöksen

Alkuperäinen · C1.1254 sanaa

In the sea, once upon a time, O my Best Beloved, there was a Whale, and he ate fishes. He ate the starfish and the garfish, and the crab and the dab, and the plaice and the dace, and the skate and his mate, and the mackereel and the pickereel, and the really truly twirly-whirly eel. All the fishes he could find in all the sea he ate with his mouth —so! Till at last there was only one small fish left in all the sea, and he was a small ’Stute Fish, and he swam a little behind the Whale’s right ear, so as to be out of harm’s way. Then the Whale stood up on his tail and said, “I’m hungry.” And the small ’Stute Fish said in a small ’stute voice, “Noble and generous Cetacean, have you ever tasted Man?”

“No,” said the Whale. “What is it like?”

“Nice,” said the small ’Stute Fish. “Nice but nubbly.”

“Then fetch me some,” said the Whale, and he made the sea froth up with his tail.

“One at a time is enough,” said the ’Stute Fish. “If you swim to latitude Fifty North, longitude Forty West (that is magic), you will find, sitting on a raft, in the middle of the sea, with nothing on but a pair of blue canvas breeches, a pair of suspenders (you must not forget the suspenders, Best Beloved), and a jackknife, one shipwrecked Mariner, who, it is only fair to tell you, is a man of infinite-resource-and-sagacity.”

B1.4202 sanaa

Once upon a time in the sea, O my Best Beloved, a Whale lived. He ate fishes. He ate the star-fish and the long needle-fish. He ate the hard-shell sea-animal and the small flat-fish. He ate the flat-fish with red marks and the small silver fish. He ate the wide flat-fish and his wife. He ate the sea-fish with green lines and the long river-fish. And he ate the really truly round-turning eel (a long thin fish like a snake). He ate all the fishes in all the sea with his mouth—so! At last only one small fish was left in all the sea. He was a small Stute (clever) Fish. He stayed in the water a little behind the Whale’s right ear. So he was safe. Then the Whale stood up on his tail and said, “I’m hungry.” And the small Stute Fish spoke in a small clever voice. “Great and kind Whale, have you ever tasted Man?”

“No,” said the Whale. “What is it like?”

“Nice,” said the small Stute Fish. “Nice, but hard and nubbly (full of hard little lumps).”

“Then bring me some,” said the Whale. And he beat the sea into white bubbles with his tail.

Sama katkelma eri tasoillaJatka lukuohjelmassa

Kirjan alkuperäiskieli “Norsunlapsi ja muita satuja” ja mitä se sinulle antaa

Miten vaikeaa kieli on C1.1

Alkuperäisteksti on tasoa C1.1, vaikka 81 prosenttia sen sanastosta kuuluu aivan tavalliseen perussanastoon (A1–A2) ja lauseet ovat keskimäärin kohtuullisen mittaisia, noin 17 sanaa. Haastavuus syntyy niistä neljästä prosentista sanoja, joita ei löydy lainkaan tavallisista sanakirjoista: ne ovat vanhahtavia ilmaisuja, paikannimiä ja Kiplingin omia sanaleikkejä. Jos haluat sujuvamman lukukokemuksen ilman kielellisiä kompastuskiviä, voit vaihtaa B1-tason mukautukseen.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Helppoa perussanastoa, jota värittävät kirjailijan omat sanaleikit ja rytmikäs toisto.

Mihin kannattaa varautua

Edvardiaaninen satuenglanti. Vuonna 1902 julkaistu teksti edustaa brittienglantia, jossa on kevyt vanhahtava sävy mutta ei lainkaan varsinaisia murteita.

Toisto ja puhuttelu. Kertoja puhuttelee lukijaa suoraan ja toistaa samoja maagisia lauserakenteita tarinasta toiseen.

Loppurunot. Tarinoiden perässä on lyhyitä runoja, joiden sanasto ja sanajärjestys poikkeavat suorasta kerronnasta.

Näin luet kirjan loppuun asti

Tarinat vilisevät eläinhahmoja, joihin viitataan pronomineilla he ja she eikä suinkaan it – muista pitää mielessä, kuka on kuka, kun suomen tuttu hän ei ole apuna.
Kipling ketjuttaa adjektiiveja ja määreitä pitkiksi rimpsuiksi, joissa englannin tiukka sanajärjestys ja artikkelien (a/the) paikka tulevat tutuiksi toiston kautta.
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti käyttää paljon alkusointuja, joten pääset harjoittelemaan suomalaisille vaikeita w-, v- ja th-äänteitä sekä sanojen alussa olevia konsonanttiyhdistelmiä.

Sisällys kirjan “Norsunlapsi ja muita satuja” · 12 lukua

How the Whale Got His Throatsivu 1
How the Camel Got His Humpsivu 6
How the Rhinoceros Got His Skinsivu 12
How the Leopard Got His Spotssivu 16
The Elephant’s Childsivu 25
The Singsong of Old Man Kangaroosivu 35

Kaikki 12 lukua

The Beginning of the Armadillossivu 41
How the First Letter Was Writtensivu 52
How the First Letter Was Written (jatkuu)sivu 58
How the Alphabet Was Madesivu 65
How the Alphabet Was Made (jatkuu)sivu 77
The Crab That Played with the Seasivu 80
The Crab That Played with the Sea (jatkuu)sivu 93
The Cat That Walked by Himselfsivu 96
The Cat That Walked by Himself (jatkuu)sivu 103
The Butterfly That Stampedsivu 112
The Butterfly That Stamped (jatkuu)sivu 125

Lukijoiden arviot kirjalle “Norsunlapsi ja muita satuja”

Kukaan ei ole vielä arvioinut tätä. Ole ensimmäinen.

Oma arvosanasi

Lukijoiden arvostelut kirjasta “Norsunlapsi ja muita satuja”

Ei vielä arvioita.

Kirjan tarina: “Norsunlapsi ja muita satuja”

1902
Julkaistu nimellä Just So Stories for Little Children
Kokoelma ilmestyi vuonna 1902 Macmillanin kustantamana Lontoossa, mukanaan Kiplingin omat mustepiirrokset ja kuvatekstit. Suomeksi teos tunnetaan nimellä Näin sen täytyi käydä.
1902
Kiplingin omat kuvitukset
Kipling piirsi kuvat itse ja kirjoitti niihin pitkät kuvatekstit, joten kirja on tarkoitettu yhtä lailla katseltavaksi kuin luettavaksikin.
Kerrottu alun perin Kiplingin tyttärelle
Kipling kertoi tarinoita ääneen nuorelle tyttärelleen Josephinelle, joka vaati, että ne toistetaan täsmälleen samalla tavalla. Josephine kuoli vuonna 1899, ja tarinoissa puhuteltu lukija, "Rakkaimpani" ("Best Beloved"), yhdistetään yleensä häneen.
Julkaisu lehdissä ennen kirjaa
Useat tarinoista ilmestyivät lastenlehdissä, muun muassa St. Nicholas -lehdessä, ennen kuin ne koottiin kirjaksi.

Kulttuurissa “Norsunlapsi ja muita satuja”

8 sovitusta ja mainintaa, 1902–1977

1902
Taide Kiplingin omat piirrokset
Kirjailijan piirrokset Valaasta, Kamelista ja Sarvikuonosta ovat kiinteä osa teosta, ja ne ovat mukana useimmissa painoksissa.
1977
Elokuva How the Camel Got His Hump (Chuck Jones)
Chuck Jonesin ohjaama ja Orson Wellesin kertojanäänellä varustettu animoitu televisioversio muutti yhden tarinoista laajan yleisön lyhytelokuvaksi.
Kielessä "Just-so story" -selitys
Tieteilijät ja filosofit käyttävät tätä englanninkielistä ilmaisua selityksestä, joka kuulostaa näppärältä ja sopii tosiasioihin, mutta jota ei voida testata – erityisesti evoluutiobiologiassa.
Kielessä "Sammumaton uteliaisuus" ("Satiable curtiosity")
Norsunpoikasen "satiable curtiosity" on Kiplingin leikkisä muunnos sammumattomasta uteliaisuudesta, ja ilmausta lainataan englannissa yhä puhuttaessa lapsesta, joka kyselee liikaa.
Kielessä Kissa joka kulki omia polkujaan
Itsenäistä kissaa, joka "kulki omia polkujaan, ja kaikki paikat olivat sille samanarvoisia", käytetään vertauskuvana ihmisestä, joka viihtyy omissa oloissaan eikä suostu kesytettäväksi.
Kielessä Suuri, harmaanvihreä, rasvainen Limpopo-joki
Kiplingin kuvaus joesta, jonka törmällä Norsunpoikanen kohtaa Krokotiilin, kuuluu kirjan lainatuimpiin lauseisiin.
Kielessä "Oi rakkaimpani" ("O Best Beloved")
Tarinankertojan tapa puhutella yhtä tiettyä kuulijaa muodostui kirjan ja sen ympärille syntyneen ääneen lukemisen perinteen tavaramerkiksi.
Näyttämö Just So (musikaali)
George Stilesin ja Anthony Drewen luoma näyttämömusikaali, joka rakentuu kirjan tarinoiden pohjalle.

Kysymyksiä ja vastauksia kirjasta “Norsunlapsi ja muita satuja” englanniksi

Mitä tarkoittaa Just So Stories suomeksi?

Nimi tarkoittaa tarinoita, jotka on kerrottava ”juuri näin” eikä mitenkään muuten. Kipling kertoi näitä alun perin iltasatuina tyttärelleen Josephine-nimiselle pikkutytölle, joka vaati, että jokainen sana toistetaan joka ilta täsmälleen samalla tavalla. Jos isä muutti yhtäkin sanaa, tytär korjasi häntä heti.

Pitääkö sadut lukea järjestyksessä?

Ei tarvitse, sillä lähes jokainen tarina on oma itsenäinen kokonaisuutensa. Ainoan poikkeuksen tekevät kirjan loppupuolen kolme tarinaa, joissa seurataan samaa kivikauden perhettä, Taffimai-tyttöä ja hänen isäänsä. Nekin voi lukea erikseen, mutta perheen tarina avautuu paremmin järjestyksessä.

Kuka on ”Best Beloved”, jota kirjassa puhutellaan?

”Best Beloved” eli ”Rakkaimpani” oli Kiplingin esikoistytär Josephine, jolle sadut alun perin keksittiin. Josephine kuoli keuhkokuumeeseen vain kuusivuotiaana vuonna 1899, kolme vuotta ennen kirjan julkaisua. Kipling säilytti puhuttelun tekstissä tyttärensä muistoksi, ja se tekee lukijasta samalla tarinan suoran kuulijan.

Miten tämä eroaa Viidakkokirjasta?

Nämä sadut ovat kevyempiä, leikkisämpiä ja suunnattu selvästi nuoremmille kuulijoille kuin Viidakkokirja. Viidakkokirjassa on vakavampia teemoja, vaaroja ja viidakon laki, kun taas tässä kokoelmassa maailma on turvallinen ja humoristinen. Kieli on myös huomattavasti rytmikkäämpää ja täynnä suoraa lukijan puhuttelua.

Miksi kissa kulkee omia polkujaan?

Tarinassa ”Kissa joka kulki omia polkujaan” kaikki muut villieläimet kesyyntyvät ja tekevät sopimuksen ihmisen kanssa, mutta kissa kieltäytyy luopumasta vapaudestaan. Se neuvottelee naisen kanssa ovelan sopimuksen, jonka ansiosta se saa sekä paikan tulen ääressä että oikeuden kulkea yksin. Lopputulos selittää, miksi kissat ja koirat eivät vieläkään tule toimeen keskenään.

Miten norsunlapsi saa kärsänsä?

Utelias norsunlapsi lähtee harmaalle ja rasvaiselle Limpopo-joelle selvittämään, mitä krokotiili syö päivälliseksi. Krokotiili nappaa norsunlasta sen silloin vielä lyhyestä nenästä, ja kiskomisen seurauksena nenä venyy pitkäksi kärsäksi. Aluksi muut eläimet nauravat uudelle kärsälle, kunnes norsunlapsi huomaa, kuinka kätevä työväline se on.

Ovatko nämä oikeita kansansatuja?

Eivät ole, vaan Kipling keksi ne kokonaan itse. Hän otti kuitenkin mallia perinteisistä syntymyytteistä ja eläinsaduista, joita hän oli kuullut Intiassa ja Afrikassa. Tarinoiden tyyli matkii vanhaa suullista perinnettä, vaikka ne ovatkin yhden kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.

Sopiiko kirja aikuiselle englannin oppijalle?

Sopii, jos etsit kevyttä luettavaa etkä vierasta sadunomaista tyyliä. Vaikka tarinat on kirjoitettu lapsille, Kiplingin kielellinen nokkeluus ja kuiva huumori viihdyttävät myös aikuista. Moni kuitenkin uupuu jatkuvaan toistoon, jos tarinoita yrittää lukea monta peräkkäin, joten kirja toimii parhaiten yksi satu kerrallaan.

Lyhyesti kirjasta “Norsunlapsi ja muita satuja”

17 julkaisutieto- ja tekstiominaisuuskenttää. Kaikki tarkistettavissa.

Alkuperäinen nimi: Just So Stories · “Norsunlapsi ja muita satuja”
Kirjailija: Rudyard Kipling
Ensijulkaisu: 1902
Alkuperäiskieli: Englanti
Tyylilaji: Satu · Eläimet · Huumori
Tunnelma: Hauska
Teemat: Lapsuus · Luonto · Identiteetti
Tapahtumapaikka ja -aika: koko maailma Intian ja Afrikan joista muinaiseen Britanniaan · mytologinen alkuaika, kun eläimet saivat muotonsa
Eri sanoja: 2 807

Sanoja virkkeessä: 17 sanaa
Alkuperäisen taso: C1.1
Versiot: C1.1, B1.4
Alkuperäisen pituus: 14 lukua · 33 573 sanaa
Lukuaika: ~3 t 10 min
Lähdeteksti: Standard Ebooks
Oikeudet: CC0 1.0 Universal (Public Domain Dedication)
Lataa: EPUB