Kirjan Maailmojen sota kansi, kirjoittanut H. G. Wells

Maailmojen sota englanniksi

The War of the WorldsH. G. Wells

alkuperäinenC2Brittienglanti · myöhäisviktoriaaninen kausi · 1898tyylilajiScifitunnelmaTummaSelviytyminenTiedeäänikirja

Marsilaiset laskeutuvat Englannin maaseudulle kolmijalkaisilla sotakoneillaan, eikä aikakauden mahtavin armeija mahda heille mitään.

Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäinen seuraa marsilaisten saapumista ja nopeaa etenemistä, toinen kertojan piileskelyä raunioissa heidän vallattua maan. Tarina on kirjoitettu kuin silminnäkijän jälkikäteen kokoama raportti. Suurimman osan ajasta äänessä on oppinut kertoja itse, mutta muutamissa luvuissa hän kuvaa Lontoon paniikkia pikkuveljensä silmin. Kieli on huoliteltua myöhäisviktoriaanista proosaa, jossa tieteelliset havainnot ja filosofinen pohdinta vuorottelevat äkillisen pakokauhun kanssa.

Pidät tästä, jos

Pidät tarinoista, joissa selviytyminen vaatii piiloutumista ja tarkkailua taistelun sijaan
Haluat lukea tieteiskirjallisuuden peruskiven sellaisena kuin se alun perin kirjoitettiin
Kiinnostut tarkasta, melkein journalistisesta tavasta kuvata yhteiskunnan romahdusta
Viihdyt viktoriaanisen Englannin maisemissa ja Lontoon esikaupungeissa

Et pidä tästä, jos

Hahmot jäävät etäisiksi, eikä päähenkilöllä tai juuri muillakaan ole edes nimeä
Dialogia on todella vähän, sillä tarina etenee lähes kokonaan kertojan havaintoina
Runsas tieteellinen ja maantieteellinen kuvailu hidastaa vauhtia toimintakohtausten välillä
Jotkin 1800-luvun lopun tieteelliset oletukset tuntuvat nykylukijasta vanhentuneilta

Millainen kirja “Maailmojen sota” on

Versiot kirjasta “Maailmojen sota” englanniksi: B1

Sama kirja mukautettuna tasolle, jota luet pysähtymättä

tasoA1–A2B1–B2C1–C2sivujaäänikirja

C276 %16 %0 % 8 000 18,6219Alkuperäinen · Kirjailijan teksti · myöhäisviktoriaaninen englanti

C1.481 %15 %0 % 5 820 14,6231Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitus

B1.886 %12 %0 % 3 590 8,3223Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitus

Alkuperäinen · Kirjailijan teksti · myöhäisviktoriaaninen englantiC2A1–A276 %B1–B216 %C1–C20 %eri sanoja 8 000virkkeessä 18,6219sivua8tuntia

Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitusC1.4A1–A281 %B1–B215 %C1–C20 %eri sanoja 5 820virkkeessä 14,6231sivua9tuntia

Mukautettu · Nykyenglanti · brittiläinen oikeinkirjoitusB1.8A1–A286 %B1–B212 %C1–C20 %eri sanoja 3 590virkkeessä 8,3223sivua10tuntia

Desimaali näyttää, mihin kohtaan tasoa kirja sijoittuu: C1.0 on tason C1 alku, C1.9 on lähellä tasoa C2

Sanavarasto tasoittain

A1 69%
A2 17%
B1 8%
B2 4%
ei sanakirjassa 1%

Tietoa tästä painoksesta B1.8

This edition is at level B1.8 for strong intermediate learners. It keeps the whole story with every event and character and line of dialogue. Average sentence length falls from 18.8 words to 8.1 words. Hard words at B2 and above fall from 11.5 percent to 1.7 percent. 193 rare words are explained in round brackets at first use. You can read it in about eight hours. NewGen Books adapted this edition with the help of AI.

About the level

This edition is B1.8 on the NewGen Books scale (version 1.2) and the original C2; both are measured from the text itself. On the Flesch–Kincaid formula's US school scale the edition reads at grade 2 and the original at grade 8. In the CEFR's words, a B1 reader “can follow the plot of stories, simple novels and comics with a clear linear storyline and high frequency everyday language, given regular use of a dictionary.”

Mukautus 0.3.3 · 19.10.2026

Näyte kirjasta “Maailmojen sota” englanniksi

Yksi katkelma sellaisena kuin kukin versio sen esittää.

Napauta mitä tahansa sanaa – näytämme käännöksen

C1.4184 sanaa

“Henderson,” he called, “you saw that shooting star last night?”

“Well?” said Henderson.

“It’s out on Horsell Common now.”

“Good Lord!” said Henderson. “Fallen meteorite! That’s good.”

“But it’s something more than a meteorite. It’s a cylinder—an artificial cylinder, man! And there’s something inside.”

Henderson stood up with his spade in his hand.

“What’s that?” he said. He was deaf in one ear.

Ogilvy told him all that he had seen. Henderson took a minute or so to understand it. Then he dropped his spade, snatched up his jacket, and came out into the road. The two men hurried back to the common at once and found the cylinder still lying in the same position. But now the sounds inside had stopped, and a thin circle of bright metal showed between the top and the body of the cylinder. Air was either entering or escaping at the rim with a thin, hissing sound.

They listened and rapped on the rough, burnt metal with a stick. They got no answer, and both concluded that the man or men inside must be unconscious or dead.

B1.8197 sanaa

“Henderson,” he called, “you saw that shooting star last night?”

“Well?” said Henderson.

“It is out on Horsell Common now.”

“Good Lord!” said Henderson. “Fallen meteorite! That’s good.”

“But it is something more than a meteorite. It is a cylinder — an artificial cylinder, man! And there is something inside.”

Henderson stood up with his spade (a garden tool for digging) in his hand.

“What’s that?” he said. He was deaf in one ear.

Ogilvy told him all that he saw. Henderson needed a minute or so to take it in. Then he dropped his spade and took up his coat. He came out into the road. The two men hurried back at once to the common. They found the cylinder still lying in the same place. But now the sounds inside stopped. A thin circle of bright metal showed between the top and the body. Air was going in or coming out at the edge. It made a thin hissing sound.

They listened, and they hit the burnt metal with a stick. The metal was grey and like hard scales. They got no answer. They both thought the man or men inside felt nothing, or were dead.

Sama katkelma eri tasoillaJatka lukuohjelmassa

Kirjan alkuperäiskieli “Maailmojen sota” ja mitä se sinulle antaa

Miten vaikeaa kieli on C2

Alkuperäisteksti on mitattu tasolle C2, joten se on sanastoltaan vaativaa. Vaikka kolme neljäsosaa sanoista kuuluu perustasolle (A1–A2), seitsemän prosenttia sanastosta menee 5 000 yleisimmän sanan ulkopuolelle ja neljä prosenttia on harvinaisia tai vanhentuneita muotoja. Lauseet ovat keskimäärin 18,6 sanan mittaisia: rauhallisissa kohdissa virkkeet ovat pitkiä ja huolellisesti rakennettuja, mutta vaaran hetkellä ne muuttuvat lyhyiksi ja teräviksi. Jos C2 tuntuu raskaalta, sovelluksessa on mukana myös helpotetut versiot tasoilla B1.8 ja C1.4.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Alkuperäisteksti vaatii vahvaa sanavarastoa tieteellisen tyylinsä vuoksi, mutta mukautetut versiot avaavat tarinan jo keskitason lukijalle.

Mihin kannattaa varautua

Myöhäisviktoriaaninen asiaproosa. Kertojan kieli on vuodelle 1898 tyypillistä muodollista brittienglantia, jossa vilisee tieteellisiä ja filosofisia termejä.

Sotilaiden ja lontoolaisten puhe. Tykkimies ja Lontoon sivuhenkilöt puhuvat työväenluokkaista cockney-murretta, jossa h-kirjaimet putoavat pois ja kielioppi on katukieltä.

Kappalaisen raamatullinen kieli. Järkyttynyt apupappi toistelee puheessaan vanhahtavia raamatullisia ilmauksia, kuten 'goeth' ja 'Woe unto…'.

Surreyn kyläpuhe. Maaseudun majatalonpitäjä puhuu tavallista, kevyesti murteellista Surreyn puhekieltä.

Näin luet kirjan loppuun asti

Kirja vilisee paikannimiä ja suuntia Lontoon ympäristöstä: kiinnitä huomiota prepositioihin (across, towards, along, beyond), sillä ne korvaavat suomen paikallissijat ja pitävät sinut kartalla pakomatkan reitistä.
Pitkissä viktoriaanisissa virkkeissä sanajärjestys on tiukka, mutta sivulauseita ketjutetaan paljon. Etsi aina ensin pääverbi ja tekijä, äläkä anna väliin kiilattujen määritteiden hämätä.
Kun tykkimies tai lontoolaiset puhuvat, he jättävät sananalkuisia h-äänteitä pois (esim. 'ouse eikä house) ja käyttävät muotoa 'ain't'. Lue nämä kohdat ääneen tai kuuntele ne ajatuksella, niin huomaat tutut sanat poikkeavan kirjoitusasun takaa.

Sisällys kirjan “Maailmojen sota” · 29 lukua

Dedicationsivu 1
Epigraphsivu 1
I: The Eve of the Warsivu 1
II: The Falling Starsivu 9
III: On Horsell Commonsivu 15
IV: The Cylinder Openssivu 19

Kaikki 29 lukua

V: The Heat-Raysivu 23
VI: The Heat-Ray in the Chobham Roadsivu 28
VII: How I Reached Homesivu 32
VIII: Friday Nightsivu 37
IX: The Fighting Beginssivu 40
X: In the Stormsivu 48
XI: At the Windowsivu 56
XII: What I Saw of the Destruction of Weybridge and Sheppertonsivu 63
XIII: How I Fell in with the Curatesivu 78
XIV: In Londonsivu 85
XV: What Had Happened in Surreysivu 99
XVI: The Exodus from Londonsivu 109
XVI: The Exodus from London (jatkuu)sivu 123
XVII: The Thunder Childsivu 126
I: Under Footsivu 138
II: What We Saw from the Ruined Housesivu 147
III: The Days of Imprisonmentsivu 159
IV: The Death of the Curatesivu 166
V: The Stillnesssivu 172
VI: The Work of Fifteen Dayssivu 175
VII: The Man on Putney Hillsivu 180
VII: The Man on Putney Hill (jatkuu)sivu 193
VIII: Dead Londonsivu 201
IX: Wreckagesivu 213
X: The Epiloguesivu 219

Lukijoiden arviot kirjalle “Maailmojen sota”

Kukaan ei ole vielä arvioinut tätä. Ole ensimmäinen.

Oma arvosanasi

Lukijoiden arvostelut kirjasta “Maailmojen sota”

Ei vielä arvioita.

Kirjan tarina: “Maailmojen sota”

1897
Jatkokertomuksena lehdissä
Tarina ilmestyi jatkokertomuksena Pearson's Magazinessa Britanniassa ja Cosmopolitanissa Yhdysvalloissa vuonna 1897. Brittiläistä jatkokertomusta kuvittivat Warwick Goblen piirrokset.
1898
Julkaisu kirjana
William Heinemann julkaisi romaanin kirjana vuonna 1898, ja siitä otettiin pian uusia painoksia.
1938
Orson Wellesin radiolähetys
Orson Welles ja Mercury Theatre on the Air sovittivat tarinan uutislähetysten sarjaksi 30. lokakuuta 1938. Kertomuksia lähetyksen jälkeisestä paniikista toisteltiin laajalti, vaikka todellisuudessa pelästyneiden kuuntelijoiden määrästä kiistellään.
1953
George Palin elokuva
Paramount julkaisi värielokuvan, joka siirsi hyökkäyksen nykypäivän Kaliforniaan ja voitti parhaiden erikoistehosteiden Oscar-palkinnon.
Kirjoitettu Wokingissa
H. G. Wells kirjoitti romaanin asuessaan Surreyn Wokingissa ja sijoitti marsilaisten ensimmäisen laskeutumisen läheisille yhteismaille. Hän kertoi myöhemmin, että ajatus teknologisesti vahvemmasta kansasta, joka saapuu ja tuhoaa toiset, sai alkunsa siitä, kun hän pohti tasmanialaisten kohtaloa.

Kulttuurissa “Maailmojen sota”

9 sovitusta ja mainintaa, 1897–2005

1897
Taide Warwick Goblen kuvitus
Goblen kuvat kolmijaloista ja marsilaisista brittiläisessä jatkokertomuksessa loivat ensimmäisen visuaalisen mielikuvan hyökkääjistä.
1897
Kielessä Marsilaiset ja lämpösäde
Vihamielisistä marsilaisista, kolmijalkaisista koneista ja lämpösäteestä tuli muukalaishyökkäystarinoiden perusmalli, ja 'marsilainen' tarkoittaa arkipuheessa yhä avaruusolentoa.
1897
Kielessä "Kukaan ei olisi uskonut..."
Kirjan avausvirkkeestä, jossa ihmismieltä mahtavammat älyt tarkkailevat meitä, on tullut yksi tieteiskirjallisuuden siteeratuimmista aloituksista.
1906
Taide Alvim Correan kuvitus
Brasilialainen taiteilija Henrique Alvim Correa teki brysseliläistä painosta varten sarjan tummasävyisiä, rosoisia piirroksia, joita Wells itsekin ihaili.
1938
Sarja Mercury Theatre on the Air
Orson Wellesin halloween-radiokuunnelma teki romaanista pysyvän esimerkin siitä, kuinka fiktio voidaan sekoittaa uutisiin.
1953
Elokuva Maailmojen sota (Pal)
Ensimmäinen suuri elokuvasovitus voitti Oscar-palkinnon erikoistehosteistaan.
1978
Musiikki Jeff Wayne's Musical Version
Rockia ja orkesterimusiikkia yhdistelevästä konseptialbumista, jonka kertojana toimi Richard Burton ja jolla oli kappale 'Forever Autumn', tuli pitkäaikainen myyntimenestys.
1988
Sarja Maailmojen sota (televisiosarja)
Pohjoisamerikkalainen televisiosarja kuvitteli marsilaisten palaavan vuosikymmeniä ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen.
2005
Elokuva Maailmojen sota (Spielberg)
Steven Spielbergin ohjaama ja Tom Cruisen tähdittämä elokuva siirsi tarinan nykypäivän Amerikkaan ja seurasi tavallista perhettä pakomatkalla.

Kysymyksiä ja vastauksia kirjasta “Maailmojen sota” englanniksi

Aiheuttiko Maailmojen sota oikeasti paniikkia radiossa?

Kyllä, mutta vasta neljäkymmentä vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen. Orson Welles teki kirjasta vuonna 1938 kuunnelman, joka esitettiin suorina uutislähetyksinä ja sijoitettiin Yhdysvaltoihin. Osa kuuntelijoista luuli lähetystä todelliseksi, vaikka paniikin laajuutta onkin myöhemmin liioiteltu lehdissä.

Miten kirja eroaa Steven Spielbergin elokuvasta?

Kirja sijoittuu 1890-luvun Englantiin eikä nykyaikaiseen Yhdysvaltoihin. Päähenkilö ei ole lapsiaan suojeleva duunari-isä kuten Tom Cruisen hahmo, vaan lapseton, tieteellisesti ajatteleva kirjoittaja, joka etsii vaimoaan. Itse marsilaisten koneet ja hyökkäyksen kulku ovat elokuvassa kuitenkin hyvin uskollisia kirjalle.

Mikä on päähenkilön nimi?

Hänellä ei ole nimeä lainkaan. Wells jätti kertojan, tämän vaimon, pikkuveljen ja lähes kaikki muutkin hahmot nimettömiksi, jotta tarina tuntuisi yleispätevältä raportilta eikä yhden sankarin seikkailulta.

Miksi marsilaiset hyökkäävät Maahan?

Heidän oma planeettansa on vanha, jäähtymässä ja kuolemassa, joten he etsivät uutta elintilaa. Wells rinnastaa heidän toimintansa suoraan siihen, miten eurooppalaiset siirtomaavallat kohtelivat alkuperäiskansoja ja sukupuuttoon metsästettyjä eläinlajeja.

Onko kirja pelkkää sotimista ja toimintaa?

Ei, varsinaiset taistelut ovat ohi nopeasti, koska ihmisten aseet eivät tehoa marsilaisiin. Suuri osa kirjasta on pakenemista, piiloutumista, autioituneen seudun tarkkailua ja sen pohtimista, miltä tuntuu olla ravintoketjun alapäässä.

Miksi ihmisten tykit ja laivat eivät pärjää marsilaisille?

Marsilaisilla on kaksi asetta, joita vastaan 1800-luvun tekniikka on täysin voimatonta: näkymätön lämpösäde, joka sytyttää kaiken tuleen, sekä tappava musta savu, jota he ampuvat putkilla. Muutama kolmijalkainen saadaan kaadettua yllätyshyökkäyksillä, mutta marsilaiset oppivat varomaan nopeasti.

Kuka on se kappalainen, josta aina puhutaan?

Hän on pikkukaupungin apupappi, jonka kanssa kertoja jää loukkuun raunioituneeseen taloon marsilaisten laskeutumispaikan viereen. Järkytys on murtanut papin uskon ja mielenterveyden, ja hänen hysteerinen käytöksensä vaarantaa molempien hengen, kun heidän pitäisi pysyä täysin hiljaa.

Onko tämä ensimmäinen kirja avaruusolentojen hyökkäyksestä?

Se ei ole aivan ensimmäinen, mutta se teki aiheesta kuuluisan ja loi melkein kaikki lajityypin säännöt. Ennen Wellsiä julkaistiin muutama vähemmän tunnettu tarina, mutta Wells käänsi asetelman päälaelleen näyttämällä aikansa mahtavimman valtion täysin puolustuskyvyttömänä.

Pitääkö tietää jotain Englannin maantieteestä ennen lukemista?

Ei tarvitse, vaikka tekstissä mainitaankin kymmeniä Surreyn kyliä ja Lontoon katuja. Wells käytti oman kotiseutunsa oikeita paikannimiä tehdäkseen tuhosta aikalaistensa silmissä todentuntuisen, mutta tarinaa pystyy seuraamaan hyvin ilmankin karttaa.

Kuinka pelottava kirja on nykylukijalle?

Se ei säikäyttele nykyaikaisen kauhun tapaan, vaan sen teho perustuu kylmään, asialliseen kuvaukseen. Ahdistavinta kirjassa on täydellinen avuttomuus ja se, miten nopeasti sivistys, lait ja yhteiskunta katoavat, kun ihmiset joutuvat pakokauhun valtaan.